|
Pisaroi Ja sä murhaat joka päivä höyryävän kuun joka itkee reisiäsi vasten etkä tunne hedelmiä lehdettömän puun jonka juuret kupeisiisi painuu ne etsii ravintoa huulilleen kun kaipuu räjähtää ja jää vain hyytynyttä häpeää pisaroi – ruoho kastetta pursuaa pian salamoi – taivas mahlansa vuodattaa kun pisaroi – moni myrskyä oottelee ja ilakoi – hurmio lähenee tässä iltahämärässä tulvaa tuijotan otsa nojaa peiliäsi vasten ja sä kuljet kumarassa niin kuin vanha mies vaikka aurinko on ollut kauan taas vanha virsi veisaa itsekseen kun kaipuu räjähtää ja jää vain hyytynyttä häpeää pisaroi – ruoho kastetta pursuaa pian salamoi – taivas mahlansa vuodattaa maan iloihin meni moni kun vielä sai maan iloihin, jotka lohtua toivat kai ja ne orgiat oli kaikkein jumalaisimmat siellä juotiin enkeleiden kanssa siellä syötiin himoa ja nautintojen luu oli mehukas kuin kuuma juoru siellä naiset pukeutuivat pelkkään kultaan ja ne miehet jäntevät kuin yö taas sydän heikompaansa lyö pisaroi – ruoho kastetta pursuaa pian salamoi – taivas mahlansa vuodattaa kun pisaroi |
|
||||||||||||||||||