|
|

|
Aika kuolla
Vanhat kallot raksuttavat mennyttä aikaa
uudet kallot tikittävät pommin lailla
elämässä riutuu moni hyvä hörhö
niinku pelkonen ja korhonen ja rimpiläisen poika
jumalat ja kännit ja naistensa vaiheet
sekoittavat jokapojan pään
joko kalvaa yksinäisten hetkien onnellinen odotus
helvetin keskelle tipahtanut hetkellinen ihana kaipaus
onko halkoja hiilien päällä
täällä
oletko silloin valmis
kun on aika kuolla
oletko lämmin vai kylmä
kun on aika kuolla
jokapoika raottaapi lehden reunaa
tirkistelee varovasti ulkomaailmaa
elämässä hilluu moni hyvä hörhö
niinku rautava ja ahola ja mataran tyttö
miehiä, naisia, lapsia riittää
mut miten käy jokapojan pään
onko auringon räiskeessä osuman saanut onnellinen otus
omituisen elämänsä viimeisillä metreillä katala pudotus
onko tyhjää tyhjän päällä
täällä
olenko silloin valmis
kun on aika kuolla
olenko lämmin vai kylmä
kun on aika kuolla
samanlainen erilainen, sopivasti kummallinen
irrallinen, terävä, ei koskaan liian onnellinen
erilainen samanlainen, eikä yhtään kummallinen
mustavalkoharmaa sekä aivan liian onnellinen
samanlainen samanlainen, missä niitä luuraa
erilainen erilainen, missä niitä
saattaa olla että kaikki vielä tavataan samassa paikassa
tuulen huuhtomalla paljaalla kalliolla paperit hukassa
onko halkoja hiilien päällä
täällä
oletko silloin valmis
kun on aika kuolla
oletko lämmin vai kylmä
kun on aika kuolla
kolmen tähden kulkureilla
nimet on kuin sankareilla
ei saa selvää mittareilla
onko virtaa sammuneilla
kolmen tähden kulkureilla
kasvot on kuin sankareilla
ei saa selvää mittareilla
onko virtaa sammuneilla
|
|
|