|
Elämä on hauras Joskus elämänlanka tuntuu olevan kaikenkestävää siimaa mut se on vain ohutta hopealankaa, hienonhienoa hopealankaa sä törmäät teräviin kiviin kosken kuohujen raivotessa keula tuntuu kestävän, kaiken kestävän vene on pieni ja vaatimaton, vaikka varustamo on vauras elämä on hauras jo kuudentena päivänä voit rikkoa sen käsillä kun kivinen maa saa nöyrtymään sun kultaluisen auras elämä on hauras kun sä lasket kopean kanootin veteen ja melot vastavirtaan mehevät saaliit vaeltavat ja houkutuslinnut ne laulaa aurinko nauraa, on kaloilla hauskaa – rehevä meininki keula murtuu yllättäin, noin vain yllättäin aamuviideltä sateessa verkoilla isä käskee: "naura" elämä on hauras |
|
||||||||||||||||||