BLANCO SPIRITUALS (2008)

BLANCO SPIRITUALS (2008)


Kuka puhuu

Raamatun ja virsikirjan
aivoihini tatuoivat
rakastavat viisaat ihmiset
pelkoa ja pelastusta
annosteltiin kadotusta
pienen ihmismielen syvyyksiin
pelottavaa, arvokasta
kaunista ja kammottavaa
jotain josta ei voi jäädä pois

kuka mä oon?
kuka puhuu?
isäni suu avautuu
ei mua oo
ei mua jää
jää vain yö
valoisa yö
kuka mä oon?
kuka puhuu?
isäni suu avautuu
lyhyestä virsi kaunis
totesi jo vanha kansa
jätin seurakunnan veisaamaan
löysin lohdun laulamalla
vanhan tutun taivaan alla
paljain jaloin ilman jumalaa
kaikki yhtä, yhtä kaikki
ääni kaikuu sisälläni
jatkaa samaa vanhaa tarinaa

kuka mä oon?
kuka puhuu?
isäni suu avautuu
ei mua oo
ei mua jää
jää vain yö
valoisa yö
kuka mä oon?
kuka puhuu?
isäni suu avautuu
äitini luut haurastuu
isäni suu sulkeutuu


Päästänkö irti

Tuttu ja turvallinen
kiehtova ja vaarallinen
luotettava, tavallinen
kiihottava, oikullinen
valintoja, valintoja
joka päivä valintoja
taivas vaiko katuoja
etunoja, ponnistus vai lentoon

päästänkö irti vai pidänkö kiinni?
siinäpä kysymys
syöksynkö uuteen vai syvennän vanhaa?
enää ei riitä yritys
katkolla elämä, tarjolla hyvää
tarjolla tänään klassinen pulma
hulmahdan liekkeihin, unohdan kaiken
ja annan palaa
päästänkö irti vai pidänkö kiinni?
kaikuu kysymys

villi ja välkehtivä
harmaan sävy värinä
nuori, kaunis, itsevarma
vanha, viisas, hyvä karma
valintoja, valintoja
joka päivä valintoja
lojaalius vai kaikki likoon
pian sekoon, pian sekoon
rauha!
päästänkö irti vai pidänkö kiinni?
siinäpä kysymys
rakennan uutta tai avarran vanhaa
enää ei riitä yritys
katkolla elämä, tarjolla hyvää
tarjolla tänään klassinen pulma
hulmahdan liekkeihin, unohdan kaiken
ja annan palaa
päästänkö irti vai pidänkö kiinni?
kaikuu kysymys

ei matalaa lentoa, katalaa kieltä
hiipuvaa päivää, raskasta mieltä
ei sopiva selitys
päästänkö irti vai pidänkö kiinni?
kaikuu kysymys


Räkäistä ja tarttuvaa

Tänään on taas suuri päivä, tänään soitetaan
räkäistä ja tarttuvaa romanttista kolinaa
tänään olen onnellinen, tänään jauhaa todellinen
hengellinen hullunmylly, skitsot viedään saunan taa

paha päivä
vitut siitä
raskas päivä
vitut siitä
se ei riitä lannistamaan urhoollista soittajaa

aurinko paistaa ja hiekka on kuumaa
mä tarkenen ilman villapuseroa
ja mä laulan karkuun ajatuksiani
olen törkeän täynnä elämää

tänään on taas suuri päivä, tänään soitetaan
räkäistä ja tarttuvaa romanttista kolinaa
äijät heiluu hourupäissään soittimissaan roikkuen
rytmi repii raadot mukaan haudoistansa tempaisten


Sauna

Saunassa viha viilenee
harteilla taakka kevenee
kun arkihuolet ahdistaa
ihmisiksi riisuudutaan

pyhä sauna, siunattu sauna
pyhä sauna, muinainen sauna

jollain henki kirkossa kulkee
toisen pilvi arjesta sulkee
meill’ on sielun puhdistajaksi sauna
en voi olla hiljentymättä
hyiseen mereen heittäytymättä
löylyn jälkeen hymyilemättä
sauna

hiljaisuus meidät lumoaa
nurkista nousee tarinaa
hurjimmat loihtii helvetin
josta voi tulla takaisin

pyhä sauna, siunattu sauna
pyhä sauna, muinainen sauna


Seitsemän päivää

Ensimmäinen ilta pitkään aikaan juoman parissa
päihdyn nopeasti enkä muista kaikkea
alkuillan keskustelut, pikku kärhämät
syvä uskoutuminen, tiukat turpakäräjät
kun sä saat mitä tilaat, niin pidä varasi
kumpi, jeesus vaiko piru, muutti veden viiniksi?

toinen aamu tuntuu huvittavan mieltäni
ennen ensimmäistä ajatusta korkkaan juomani
muutun filosofiseksi, olen varsin älykäs
sanan miekka sivaltelee baarin nurkkapöydässä
kun sä saat mitä tilaat, niin pidä varasi
kumpi, jeesus vaiko piru, muutti veden viiniksi?

kolmas päivä muuttaa kaiken syvälliseksi
reilu kulaus huuhtoo arjen merkityksettömäksi
koetan hoitaa vielä kaiken vaikka kaikki tavallinen
naurattaa mua, koska olen pölyhiukkanen
kun sä saat mitä tilaat, niin pidä varasi
kumpi, jeesus vaiko piru, muutti veden viiniksi?

neljäntenä päivänä on kaikki sekaisin
en tiedä, itkisinkö vaikka kuinka nauraisin
käytän puhelinta, soitan läpi kaikki ystävät
nekin joita tuskin muistan selvempänä päivänä
mikä on oikein ja mikä on väärin?
mikä on liikaa ja missä määrin?
tähän asti vähän liikaa on just sopivasti

viides päivä viuhtoo jossain tuolla kaukana
luulen, että ämpärillinen käy hyvin ruuasta
olen hereilläkin unessa ja muut väärässä
eikä millään ole enää mitään vitun väliä
kun sä saat mitä tilaat, niin pidä varasi
kumpi, jeesus vaiko piru, muutti veden viiniksi?

kuudentena alankin jo ripittäytyä
pyydän anteeksi ja päätän selvitä vähemmällä
mutta vähän onkin paljon, tahdon hukuttautua
istun kellarissa yksin, nuokun puoliunessa
kun sä saat mitä tilaat, niin pidä varasi
kumpi, jeesus vaiko piru, muutti veden viiniksi?

seitsemännen koittaessa jumala lepää
eikä näe eikä kuule enää lähimmäisiään
silloin joku kantaa autoon, kuskaa suoraan sairaalaan
purnaan: paskamaisuudestaan ystävät siis tunnetaan
kun sä saat mitä tilaat, niin pidä varasi
kumpi, jeesus vaiko piru, muutti veden viiniksi?


2×1=1

Lammen pinta hohtaa lemmen valoa
iltaan
rantakalliolla katseet kirkastuu
hehkuu
kahden yksinäisen varjot sulautuu
haihtuu

heinäpelto hulmuaa
ja koski kuohuaa
taivas nielee maan
silloin syöksyy juna tunneliin
ja ilon kyyneliin
luonto puhkeaa
kaksi kertaa yksi onkin yksi
ellei kasva kolmeksi

pian on yö ja julma myrsky raivoaa
pauhaa
suuren tammen alla huulet avautuu
kutsuun
ihmislapset taas toisiinsa kietoutuu
hukkuu


Puupää

En voi saada tyydytystä
kun en nähnyt ilmestystä vielä
valaistuneet vihtahousut
kansalle kauppaavat sarviansa
en voi saada tyydytystä
vaikka kyllä yritystä riittää

toiset tykkää saatanasta, se on silkkaa seksiä
toiset tykkää jumalasta, sillä riittää älyä
mitä mulle jää?

puupää, kirottu puinen pää
ihana puinen pää
tää jalopuinen pää
mua vie
puupää, kirottu puinen pää
ihana puinen pää
tää jalopuinen pää
mua vie
puupää
en voi saada tyydytystä
täydellistä elämystä etsin
levittelen sivistystä
räyhähengen ylistystä laulan
hullummaksi menee aina
paitsi maanantaina, jolloin mietin

toiset tykkää buddhasta, kun sillon monta elämää
toiset tykkää rahasta, kun rikkaus on niin henkevää
mitä mulle jää?

puupää
elämän jälkeen käyttöön jää
puupää
elämän jälkeen muille jää
puupää
elämän jälkeen kiertoon jää


Ilokoulu

Ilokoulu
siellä lapset huutaa ”jou”
lukujärjestyksessä on joka toinen tunti
kävelyä kuumilla kivillä
ilokoulu
siellä lapset huutaa ”jou”
lukujärjestyksessä on joka toinen tunti
kävelyä toistensa käsillä
ilokoulu
siellä lapset huutaa ”jou”
lupapäivänä on taas lupa olla onneton

olen siellä, missä ei enää pelätä
siellä, missä on vähän helpompaa
ei niin paha paikka maailmojen välissä
mutta ei vielä perillä
olen välimaassa ilokoulun pihalla
en tiedä, pääsenkö koskaan sisään
ei rehtoria, ei opettajaa
vain odottavia lapsia

tahdon oppia, tahdon tietää
tahdon tajuta toista eläjää
mutta vanhat viisaat vaikenevat
eikä kotona ole ketään
olen välimaassa ilokoulun pihalla
en tiedä, pääsenkö koskaan sisään
ei rehtoria, ei opettajaa
vain odottavia lapsia

Äidinrakkaus

Hyvää huomenta
on kaikki niin kuin ennenkin
hyvä hävis pahalle
keinoin vilpillisin

päivät valuu päällekkäin
öisin kuin noiduttuna
vanhus kuolee kohtuun
lapsi syntyy haudattuna

murhaajaa äiti rakastaa
huijaria, kavaltajaa
isä kotiin odottaa

älä sure sinisilmä
älä itke kainomieli
pahuus lepää syvyyksissä
mielen hämärissä

hyvä piirtää pahan
joka herää kutsuttuna
kiehtovana, kaivattuna
säihkyy vihan muna
murhaajaa äiti rakastaa
huijaria, kavaltajaa
isä kotiin odottaa

kaikki toivoo toisillensa
hyvää elämää
itse tyytyy tavalliseen
hetken kestävään

pappi nauraa partaansa
kun munkit meditoi
taivas palaa loppuun
miehet maassa salamoi

murhaajaa äiti rakastaa
huijaria, kavaltajaa
isä kotiin odottaa

murhaajaa äiti rakastaa
raiskaajaa isä kotiin odottaa


Elämä naurattaa

Kauneimmissa lauluissa
elämä on kuolema
murheen laakso ikuinen
synkkyys on kaunista
juhlallista, uljasta
se pukee talvisia aamuja
mutta elävien kirjoissa
on tarinoita arjen iloista

sattuman kourissa uurteiksi lyötynä
sattuman kourissa huurteinen yö
kynä savuaa ja voima virtaa taas
sattuman kourissa uurteiksi lyötynä
sattuman kourissa huurteinen yö
kynä piirtää yhtä suurta ympyrää

elämä naurattaa
se on niin helvetin hupaisaa
naurattaa, anteeksi paheeni antakaa
naurattaa, arkista psykedeliaa
kai pian kuolen nauruun
ja tukehdun, kun huvitun
aamukahvipöydässä
on päällä täysi rähinä
kun haurastuneet padot räjähtää
kuolemanvakavaa on kaikki mitä rahalla saa
mikä voisi olla hauskempaa?
mä en tahdo ketään pilkata
koska asia on vakava

elämä naurattaa
se on niin helvetin hupaisaa
naurattaa, anteeksi paheeni antakaa
naurattaa, yönmustaa tragikomediaa
kai pian kuolen nauruun
ja tukehdun, kun huvitun


Taivaan tulet

Kaiken jaksan, kaiken mä kestän
poistan tuskan, vaikeudet estän
kiellän kaiken, oon oikeassa
taivaan tulta tuijottamassa

kaikella on paikkansa jossain
pyörin vielä yksin kolossain
tunnelmassa takkuilevassa
taivaan tulta tuijottamassa

herään yöhön niin valoisaan
jossa elämä riehuu valtoimenaan
mä herään yöhön niin raivoisaan
jossa rakastuneita odotetaan

kohtaan katseen taivaalle luodun
tunnen onnen lahjaksi tuodun
vanhat sielut kohtaa ajassa
taivaan tulta tuijottamassa

päästän irti, annan sen tulla
antaudun, luovun taistelulla
silmät vaihtuu yön kulkijassa
taivaan tulta tuijottamassa

vanhat sielut on oikeassa
taivaan tulta tuijottamassa

rakkaus syntyy yön kulkijassa
taivaan tulta tuijottamassa